Marssilla nähdään!

Marssi häämöttää, ja on aika valmistautua sanomaan pari valittua sanaa työttömien tilanteesta. Tahdomme kiittää niitä, jotka ovat oma-aloitteisesti ja ilman mitään erillistä opastusta auttaneet mainonnassa ja blogin ylläpidossa. Ilman teitä marssi olisi voinut jäädä sisäpiirin hommaksi.

Projekti ei ole kuitenkaan vielä ohi, vaan huomenna on saatava kaikki mahdolliset ihmiset paikalle, jotta meidän sanomaamme myös kuunneltaisiin. Tuokaa kylttejä, valmistautukaa iskulausein ja mikäli mahdollista, sanokaa muutama sana kansalaismikrofoniin keskustorilla.

Marssilla nähdään!

Työttömyys ei ole häpeä!

Suomen työllisyystilanne ei ole salaisuus. Maassamme on virallisesti yli 100 000 työtöntä. Piilotyöttömyys mukaan luettuna nousee työttömien määrä lähemmäs 300 000:ta. Samaan aikaan avoimia työpaikkoja maassa on noin 30 000 kuukaudessa, näistäkin suuri osa erilaisia pätkätöitä.
On outoa, että tässä tilanteessa syyllistetään nimenomaan työttömiä. Saadakseen – ja pitääkseen – tukensa on työttömän työnhakijan otettava vastaan tukityöpaikkoja ja osallistuttava erilaisiin koulutuksiin. Monissa tapauksissa eri tukityöllistämistoimet ja nuorisotakuu eivät kuitenkaan tuo vakinaiseen työhön pääsyä yhtään lähemmäs työnhakijaa, vaan pikemminkin vaikeuttavat oikean työpaikan saantia yritysten hyödyntäessä tätä vakipalkkaisiin verrattuna paljon halvempaa työntekijäjoukkoa.
Syyttävä sormi osoittaa työtöntä. Samaan aikaan suuret tehtaat Suomessa – Oulun alueella esimerkiksi Nokia – vähentävät satoja, jopa tuhansia työntekijöitä ja näin pahentavat entisestään rehottavia työttömyystilastoja. Tämä nähdään kuitenkin järjestelmän luonnollisena kiertokulkuna, ja työntekijöitä kannustetaan uudelleenkouluttautumiseen. Mille alalle nyky-Suomessa kannattaa kouluttautua? Hyvin harva ala työllistää varmasti. Työllistymiseen vaaditaan joillakin aloilla myös esimerkiksi oman yrityksen perustamista. Kaikki eivät ole valmiita ottamaan yrittäjyyden riskiä.
Tilanne ei tule muuttumaan niin kauan kuin kestävyysvajeestamme syytetään työttömiä ja heidän saamattomuuttaan. Yhteiskuntavastuuta on turhaa valtion tasolta huudella niin kauan kuin valtio ja kunnat eivät itse pistä tikkuakaan ristiin työpaikkojen lisäämisen suhteen. Tämän hetkinen suunta on lähes päinvastainen kuntien ja valtion leikatessa ja tehostaessa toimintaansa.
Työttömyys ei ole häpeä, ja harvoin työttömän omaa syytä. Työtönkin on kyvykäs, arvokas ja hyödyllinen yhteiskunnan jäsen. Syyllistämisen ja osoittelun sijaan tulisi yhteiskuntamme keskittyä aitoon työllisyyden kehittämiseen ja työpaikkojen luontiin.
Kutsumme kaikki osallistumaan Työttömien marssille perjantaina 25.7. Kokoonnumme torin rantaan klo 17, josta marsimme kaupungintalolle avoimen mikrofonin ääreen. Nykyinen tai entinen työtön, tukityöllistetty, työläinen, yrittäTyöttömyys ei ole häpeä   jä, hoitovapaalainen, eläkeläinen, opiskelija: jokainen on tervetullut marssimaan työttömien aseman puolesta. Työttömyys on kaikkien ongelma, ja koskettaa jokaista yhteiskunnan jäsentä.
Torilla tavataan!
Oulun Työttömien marssin toimikunta

Perustuslain tulkinta ja pakkotyö

Pakkotyö on viime aikoina puhuttanut.

Muistutan lukijoita, että viimeisimmän kirjoitukseni aiheesta voit lukea täältä.

Perustuslakia rikkovat poliitikot eivät pitäneet vuonna 1997 toimeentulotuen vastikkeellistamista perustuslain vastaisena. Tarkoitan heillä eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäseniä. Asiassa kuultu perustuslakiasiantuntija asettui heidän kanssaan eri kannalle.
Hänen mielestään laki olisi pitänyt käsitellä perustuslainsäätämisjärjestyksessä (eikä siis tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä).

Perustuslain muuttaminen ei nimittäin ole aivan yksinkertaista, josta siis lisää em. kirjoituksessa.

Rikolliset poliitikot siis tiesivät, että kyseinen laki ei olisi mennyt läpi perustuslainsäätämisjärjestyksessä (joten sitten junailtiin perustuslainvastainen ihmisoikeusrikos). Sosiaaliturvalla kun on ihmisten keskuudessa vankka kannatus. Lisäksi perustuslainsäätämisjärjestys olisi johtanut mitä ilmeisemmin siihen, että asiaa olisi pitänyt käsitellä ja kertoa kansalaisille avoimemmin ja rehellisemmin eli tuoda ne huonotkin puolet esiin kuten vaikkapa sen, että monet tavalliset duunarit tekevät työnsä nykyään sosiaaliturvalla erilaisilla työpajoilla tai yrityksissä. Työttömyysturva ja toimeentulotuki ovat siis nykyään jo hyvin pitkälti vastikkeellisia.

 

Nämä poliitikot ovat siis käyttäneet tuomarinvaltaansa väärin. Aivan niin. He ovat siis perustuslakia tulkitsevan tuomarin roolissa.

Milloinka siitä ylipäänsä seuraa mitään hyvää kun poliitikot toimivat tuomareina?

Kyllä perustuslaki on sen verran tärkeä asia, että sitä ei tällaisten ihmisten käteen tule antaa. Pitäisi siis olla erillinen perustuslakituomioistuin.

Henri Autero
Henri on blogikirjoittaja, ja Henrin blogin voi löytää täältä

Tule mukaan työvahtiin

Työttömien marssin kampanjointi jatkuu Tampereella. Tällä viikolla mielenosoituksen aktiivit ovat pitäneet ns. ”työvahtia” Tampereen kaupungintalon portailla. Tällä tavalla mielenosoitus tavoittelee näkyvyyttä, ja olemme jo saaneetkin mukaan uusia työttömiä.

Työttömien marssin työvahti sai mukaan kaupungintalon portaille myös ohikulkevia työttömiä

Työttömien marssin työvahti sai mukaan kaupungintalon portaille myös ohikulkevia työttömiä

Mukaan työvahtiin voi tulla kuka vain. Työvahdit jatkuvat keskiviikkona 18.6. 12:00-15:00 sekä torstaina 19.6. 12:00-15:00. Tule mukaan, jottei työttömyys olisi näkymätön ongelma.

Työttömien marssi 25.7. – työttömyys on poliittinen valinta!

Tampereella järjestetään Työttömien Marssi 25.7. vastalauseena sille, miten suomalainen yhteiskunta kohtelee työttömiään. Asenteet, joita työttömiin kohdistetaan nyky-Suomessa ovat suoraan sanoen halveksittavia. On täysin kohtuutonta syyllistää työttömiä työttömyydestään, kun työpaikkoja on vapaana ehkä kymmeniä tuhansia ja työttömiä 300.000.

Ei tarvitse erityisiä matematiikan lahjoja käsittää, että yhtälö on täysin yhteensovittamaton. Jos vaikka taikatempunomaisesti Sumessa olisikin 100.000 työpaikka tarjolla, joita ei todellakaan ole, meillä olisi silti 200.000 ihmistä, jotka täysin omaa syytään vailla joutuvat tai saavat olla ilman töitä.

 

unemp-meeting-1932-normal.jpgKen ei töitä tee, sen ei leipääkään pidä syömän on wanha suomalainen kansanviisaus, joka periytyy suoraan Ruotsin vallan ajalta ja on iskostettu (indoktrinoitu) suomalaisiin niin syvälle, että jos sen saa jonain päivänä kiskottua irti, tulee juurihoito varmasti tehtyä samalla.

Samaan hengenvetoon voi todeta, että on käsittämätöntä, miten tämä kansa on omaksunut ruotsalaisten siirtomaaherrojen tuputtaman orjamoraalin. Samaan hengenvetoon voidaan todeta, että tässä kansassa on jotain pahasti vialla, kun syyttömät teloitetaan sosiaalisesti siitä hyvästä, ettei heillä ole töitä, kun syypäät asiaan istuu shampanjalasi kädessä eduskunnan lehtereillä.

 

UnemployedCitizen_1933-02-02-normal.jpgOikeistopopulistinen työttömien syyllistäminen työttömyydestä toki kelpaa sekä fasismiin päin kallellaan oleville sekä oikeistolaisille – sehän on totta puhuen sama asia – ja aikojen huonotuessa nämä ryhmät aina pyrkivät kriisin varjolla tuputtamaan kansan mielialaan vihapolitiikkaa, jolla kaikkien heikoimmassa asemassa olevien tilannetta pyritään kurjistamaan.

Tosiasia on, että tämä on rakenteellista väkivaltaa ja myrkyllistä, pahansuopaa, sydämetöntä ja saatanallis-opportunistista populismia. Yhtäkään työtöntä ei saada työlliseksi nöyryyttämällä tätä ihmistä erilaisissa näennäiskoulutuksissa, juoksuttamalla luukuilla sen paremmin kuin nykyisin taas muotiin tulleen ihmisoikeuksien vastaisen pakkotyön avulla.

 

Unemployed_marching_to_see_Mitchell%2C_1Kun USA:ssa oli 1930-luvun lama (Great Depression), presidentti Roosevelt totesi kylmän viileästi, että ellei kapitalisteilla ole tarjota hyväntahtoiselle ja kunnianarvoiselle kansalle töitä, on tottavie luontevaa, että ne työt tarjoaa valtio!

On päivänselvää, että lähes jokainen työtön haluaa töihin. On myös niin, ettei osa työttömistä halua töitä tehdä, monistakaan syistä ja aivan erityisesti vakaumuksellista työstäkieltäytymistä tulee ehdoitta kunnioittaa yhteiskunnassa, joka hyväntahtoisen kansan suureksi taakaksi on kilipääkapitalistien käsissä.

 

a26-1934-unem-480-normal.jpgVallitsevasta poliittisesta tilanteesta huolimatta lähes jokainen haluaa tehdä töitä. Jokaiselle, joka töihin haluaa, minä sanon: on valtion tehtävä tarjota jokaiselle meistä töitä, säällinen palkka ja mahdollisuus kehittyä ja ylläpitää ammattiosaamistaan, jos työttömyys sattuu kohdalle!

Itävallassa työttömyys on alhainen, koska poliittinen tahto on ollut mainitsemani myötäinen. On pelkkää paskapuhetta, ettei töitä muka ole! Se mitä ei ole, on poliittinen tahto, jolla töitä tarjotaan! On otettava sivu siitä kirjasta, jolla Roosevelt saatiin palkkamaan 12 miljoonaa ihmistä valtiolle töihin paljon pahemman laman keskellä, kuin mistä me nyt kärsimme.

 

100_0209-1-635x423-normal.jpgRooseveltin aikana Rooseveltiltä ei kysytty, haluaako hän tehdä ne reformit, jotka hän teki. Militantit vasemmistolaiset liikkeet ja militantti AY-liike laittoi herrat kuriin. Kommunistit, anarkistit ja ammattiliittojen väki pakottivat Rooseveltin tekemään tarvittavat reformit sanomalla, että me valtaamme kapitalistien tehtaat, jos te ette tarjoa meille töitä.

Vallan kanssa ei voi koskaan neuvotella. Väkivallan edessä ei voi taipua, koska se saa kolukiusaajan innostumaan entisestään. Näinpä omalta osaltani kutsun jokaisen työttömän mukaan Työttömien Marssille sanomaan vallalle, että teidän kukkoilunne ja ylimielisyytenne aika on nyt ohi ja teidän on tarjottava meille töitä ja kuten Rooseveltin aikaan, ne työt on rahoitettava kansalaisten maksukyvyn mukaan!

 

reclaim-normal.jpgTäystyöllisyys ei ole utopia. Täystyöllisyys on poliittinen valinta. Nykyiset poliittiset päättäjät ovat valinneet työttömyyden Suomen kansalle ja he ovat sen lisäksi ylimielisyydessään vielä pilkanneet tätä hyväntahtoista ja kunnianarvoisaa kansaa ja tehneet meistä jokaisesta alhaisia pöyhkeydessään ja liatessaan Suomen nimen sikamaisella politiikallaan!

Jos päättäjät ovat kovakorvaisia, on kansan itse haettava oikeutensa kaduilta. Tule siis mukaan työttömien marssille!

 

 

 

Kirjoittanut Susanna Kaukinen

Tule mukaan katukampanjaan!

Työttömien marssin katukampanjat alkoivat tänään tempauksella Tampereen Stockmannilla. Kyseinen kauppaketju on juuri ilmoittanut irtisanovansa 110 työntekijää ja aloittavansa uudet yt-neuvottelut, ja työttömien marssin aktiivit olivat paikalla muistuttamassa siitä, minkälaisille työmarkkinoille irtisanotut työntekijät heitetään.

Työttömien marssi Tampereen Stockmannilla

Tampereen työttömät kampanjoivat työttömien marssin eteen jatkossa aktiivisemmin. Viikolla 25 järjestetään kaupungintalon eteen työvahti. Työttömien marssissa mukana olevat työttömät istuvat kaupungintalon portailla joka arkipäivä vaatien lisää työpaikkoja, ja perjantaina 20.6. sovitaan lisätoimista mielenosoituksen eteen.

Ilmoittaudu mukaan tempauksiin joko tapahtuman facebook-ilmoituksessa, tai s-postilla osoitteeseen: tyottomienmarssi@gmail.com

Työttömien marssi laajenee Ouluun

Ouluun on päätetty järjestää oma työttömien marssi-tapahtuma 25.7. Oulun työttömien marssi kutsuu työttömiä yhteiseen mielenilmaukseen samalla kutsulla kuin Tampereenkin työttömien marssi, ja Oulun tapahtuma alkaa tiedottamaan tällä samalla Sivustolla.

Jos haluat osallistua Oulun työttömien marssin järjestämiseen, ota yhteyttä Oulun tapahtuman järjestäjäryhmään:

Tuukka Koirikivi
tuukka.koirikivi@komnl.fi

Mieluummin syrjäydyn kuin alan sirkuspelleksi

Ottaako tempputyöt päähän? Älä suinkaan luule, että olet yksin. Toimittaja Emilia Kukkala tykitti taannoin Kansan Uutisissa tempputyöllistettyjen näkökulmasta:

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok.) esitti hiljattain vastikkeellista sosiaaliturvaa. Kriitikot huomauttivat, että sellainen on jo olemassa. Sitä kutsutaan työksi ja vastiketta palkaksi. Ehkä Risikko tarkoittikin, että Suomen yli 300 000 työttömälle olisi kyettävä tarjoamaan tolkullista työtä ja työstä tolkun palkkaa?

Työtä kuitenkin säädellään laeilla ja työntekijää voi riistää vain niiden puitteissa. Lakeja voi kiertää kutsumalla työtä harjoitteluksi, valmennukseksi, työpajatoiminnaksi tai vaikkapa vastikkeelliseksi sosiaaliturvaksi. Joten mitäpä työttömille oikeita töitä järjestämään, kun he voivat hikoilla voittoa omistajille valtion maksaessa viulut.

Mitä siitäkään, jos toiminta olisi täysin hyödytöntä. Onhan tärkeää, että itse vihreällä oksalla kököttävät saavat kokea tyydytystä katsellessaan yksiä kaivamassa ojaa ja toisia täyttämässä perästä. Ihmisiä lunastamassa olemassaolon oikeutustaan nöyryyttävillä tempuilla.

Parempi tehdä jotain kuin ei mitään, sanotaan. Sillä aina joku muu tietää työtöntä paremmin, mikä tälle on hyväksi. Työttömiin ei suhtauduta täysivaltaisina, tasavertaisina aikuisina ihmisinä, vaan laiskoina ja latvakakkosina holhottavina. Rassukoina, joille pitää keksiä jotain pikku puuhaa tai loisina, jotka sietäisi pakottaa orjatyöhön ase ohimolla.

Tätä ei tietenkään, erään puolueen nuoriso-osastoa lukuun ottamatta, sanota ääneen, vaan kyykytys puetaan hyväntahtoiseen kannustamiseen. Minäpä kerron uutisen. Suurin osa meistä, joista aina ollaan kovin huolissaan, ei halveksi mitään niin kuin niljakasta ”vain sinun parhaaksesi” -puhetta, jolla oikeutetaan rakenteellinen väkivalta.

Emilia Kukkala kirjoittelee tasaisesti Kansan Uutisiin. Lue tämä juttu kokonaisuudessaan täällä.

Työttömille kovennettua

Yli puolet maamme sosiaali- ja terveysjohtajista, Kela-johtajista ja TE-toimistojen johtajista on sitä mieltä, että kaikki työttömät pitäisi velvoittaa tekemään työtä tai osallistumaan vapaaehtoistoimintaan vähintään kaksi tuntia viikossa. Sosiaalibarometrin kysymykseen vastasi 140 kuntien sosiaalijohtajaa, 67 Kela-johtajaa ja 89 TE-toimiston johtajaa.

Perustelut ovat tutut: pakkotyö pitää yllä työkykyä ja estää syrjäytymistä. Ajatusta vastustavat sanovat, että järkevän työn järjestäminen on hankalaa ja aiheuttaa kustannuksia. Lisäksi on mahdollista, että työttömiä käytetään ilmaisina työntekijöinä ja näin vähennetään palkkatyötä.

Hyvää vauhtia etenevän vastikkeellisen sosiaaliturvan päätarkoitus ei olekaan etsiä työttömille järkevää tekemistä. Ihan yhtä hyvin kaikki kunnan työttömät voidaan koota kerran viikossa torille seisomaan asennossa. Tällä seisottamisella olisi kuntataloudelle täsmälleen yhtä positiivinen vaikutus kuin vaikeasti ja kalliisti järjestettävällä puuhastelulla.

Ja miksi sillä on sama vaikutus? Kyse on kunnan työllistämisvelvoitteesta ja työmarkkinatuen maksuosuudesta..

Laissa on säädetty kunnalle työllistämisvelvoite. Älkää erehtykö luulemaan, että se tarkoittaa velvollisuutta järjestää palkkatyötä. Sitä se ei tarkoita, vaan kyseessä on työllistämisen käsitteen tahallinen hämärtäminen.

Kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain mukaan työllistämisvelvoitteensa laiminlyövä kunta joutuu maksamaan 500 päivää työttömänä olleen työmarkkinatuesta Kelalle 50 %. Ensi vuoden alusta työttömyyspäivien määrä on 300 ja maksuosuudeksi tulee 100%. Kuntataloudelle on siis tulossa entistä kovempi rasite, joten jotain kannattaa järjestää. Jo neljän tunnin viikottainen työllistämiseksi nimetty toiminta vapauttaa maksuosuudesta ja lisäksi kunta saa työllistämismaksua valtiolta 10,09 euroa/työllistetty/päivä.

Tämä neljän tunnin työllistäminen voi olla ihan mitä tahansa; kukaan ei tule nykyisinkään tutkimaan sen sisältöä. Sama maksuosuuskäytäntö tulee ihan varmasti sisältymään lähes sellaisenaan myös osallistavaan sosiaaliturvaan. Vain työvelvollisuuden ajassa saattaa olla eroa.

Talousvaikeuksissa olevien kuntien on siis pakko keksiä jotain työllistämiseksi sanottavaa. Jokainen ymmärtää, että kahden tai neljän viikkotunnin takia ei kannata ruveta järjestämään järkeviä töitä. Jos työtä teetetään enemmän, niin sitten tarvitaan palkattua henkilökuntaa suunnittelemaan, järjestämään ja ohjaamaan töitä. Ei ketään voi päästää ilman ohjausta itselleen vieraaseen työhön tekemään mitään sellaista, mihin vaaditaan koulutusta ja kokemuksen kautta hankittua pätevyyttä. Eikä niin saa tehdäkään, koska työvelvoitteella ei saisi korvata palkkatyötä.

Se tulee kalliiksi. Paljon halvempaa olisi koota kaikki työttömät kerralla muutamaksi tunniksi johonkin paikkaan olemaan tekemättä mitään. Torilla asennossa seisottaminen olisi varteenotettava vaihtoehto, koska samalla kaikki työttömien runsaista etuuksista kateelliset veronmaksajat pääsisivät paheksumaan näitä sosiaalipummeja. Saa nähdä mikä kunta ensimmäisenä ottaa tällaisen työllistämisen käyttöön.

Koettakaan nyt herätä ja nähdä mitä silmienne alla tapahtuu. Sosiaalibarometriin vastanneet johtajat kertovat ihan selvästi asenteensa niitä kohtaan, joita heidän pitäisi työnsä puolesta auttaa. Olonsa turvatuksi luulevat työssäkäyvät hurraavat ajatukselle, että laiskureille löytyy kuri.

Kuvaavaa on, että työttömiltä ei ole koskaan kysytty heidän halukkuuttaan palkattomiin töihin.

Sakari Timonen
Kirjoittaja on sosionomi, oikeustieteen kandidaatti ja blogikirjoittajaSeuraa Sakarin blogia täällä